Dynasty tietopalvelu Haku RSS  

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://eura10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://eura10.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kunnanhallitus
Pöytäkirja 25.09.2023/Pykälä 260



 

TE 2024 järjestämissuunnitelma ja järjestämissopimus

 

Khall 27.03.2023 § 96 

 

 

Valmistelija Valmistelu ja lisätiedot: Hallintojohtaja Kari Kankaanranta, puh. 044 422 4020.

 

Eduskunta on hyväksynyt lait, joiden perusteella TE-palvelut siirtyvät kuntien järjestämisvastuulle 1.1.2025 alkaen. Laki mahdollistaa, että yksi kunta voi toimia palveluiden järjestäjänä, mikäli se täyttää vähintään 20.000 työllisen vaatimuksen. Mikäli työvoimamäärä on alle 20.000, kunnan on muodostettava palvelun hoitamiseksi yhteistoiminta-alue yhden tai useamman kunnan kanssa. Yhteistoiminta-alue (työllisyysalue) voidaan muodostaa vastuukuntamallilla tai kuntayhtymäpohjaisena. Työllisyysalueella voidaan sopia kuntien välisestä yhteistyöstä melko vapaasti.

 

Kuntien on toimitettava ilmoitukset järjestämisvastuun toteutuksesta lokakuu loppuun mennessä 2023 (VpL 3 §). Kuntien on ilmoitettava samalla, tarvitsevatko ne nykyisin valtion käytössä olevia toimitiloja. Käytössä olevat toimitilat siirtyvät 1.1.2025  työvoimaviranomaisten hallintaan. KEHA-keskus siirtää toimitilojen vuokrasopimukset työvoimaviranomaisille.

 

Siirtyviä tehtäviä hoitavan henkilöstön siirtyminen TE-toimistoista, ELY- keskuksista ja KEHA-keskuksesta katsotaan liikkeen luovutukseksi (VpL 6 §). Tehtävien hoitamiseen liittyvä irtaimisto siirtyy työvoimaviranomaisille korvauksetta. (VpL 9 §) TE-toimisto, ELY ja KEHA siirtävät työvoimaviranomaisille siirtyvien tehtävien hoitamiseen liittyvät sopimukset (VpL 10 §) Lomapalkkavelka siirtyy kunnille, korvataan erikseen. Satakunnan alueella valtiolta siirtyy kuntiin noin 150 henkilöä. Määrä tarkentuu valmistelun aikana

 

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää yhdessä ELY-keskuksen kanssa järjestämisvastuuta käsittelevän tilaisuuden Satakunnassa 16.5.2023. Satakunnan alueen valmistelusta annetaan tarkemmin tietoa valtuutetuille touko-kesäkuussa 2023.  Asiaan liittyvät sopimukset käsitellään kunnanvaltuustossa syyskuussa 2023.

 

Kunnanhallitukselle selostetaan kokouksessa tarkemmin valmistelun organisointia ja tilannetta sekä aikataulua.

 

Hallintosäännön mukaan 23 § mukaan kunnanhallituksen tehtävänä on ohjata ja johtaa kuntaorganisaatiota siten, että kunta toimii tuloksellisesti ja palveluhenkisesti valtuuston hyväksymän strategian, taloussuunnitelman, talousarvion ja valtuuston päätösten tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi kunnanhallituksen tehtävänä on elinkeinojen kehittäminen ja yleinen elinkeinopolitiikka.

 

Esittelijä Kunnanjohtaja Juha Majalahti

 

Päätösehdotus Kunnanhallitus merkitsee asian tiedoksi. 

 

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 

 

Khall 08.05.2023 § 136 

 

 

 

Satakunnan kuntajohtajat neuvottelivat 20.4. TE-palvelut 2024 -uudistuksen aluejaosta ja sopivat, että Satakunnan valmistelua jatketaan kahden työllisyysalueen mallilla. Vaihtoehtoisia työllisyysaluejakoja on tarkasteltu kuntajohtajakokouksen asettaman työryhmän tekemän työn yhteydessä. Loppuvaiheessa vaihtoehtoina ovat olleet yksi koko maakunnan kattava työllisyysalue tai kaksi erillistä Rauman ja Porin ympärille muodostuvaa aluetta.

 

Pohjois-Satakunnan työllisyysalueen valmistelua jatketaan kuntaryhmällä Pori, Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku ja Siikainen. Etelä-Satakunnan työllisyysalueen valmistelua jatketaan kuntaryhmällä Rauma, Eura, Eurajoki, Huittinen ja Säkylä.

 

Työllisyys- ja elinkeinopalvelut siirtyvät täysimääräisesti kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta alkaen. Kuntien tulee ilmoittaa työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun 2023 loppuun mennessä, mihin työllisyysalueeseen ne haluavat kuulua. Työvoimapalvelualueeseen kuulumisesta päättävät kuntien valtuustot tulevana syksynä.

 

Pääministeri Sanna Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirron paikallistasolle. Linjaus liittyy hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.

 

Etelä-Satakunnan työllisyysalueen valmistelua varten on valmisteltu aiesopimus.

 

Esittelijä Kunnanjohtaja Juha Majalahti

 

Päätösehdotus Kunnanhallitus hyväksyy aiesopimuksen koskien Etelä-Satakunnan työllisyysaluetta ja valtuuttaa kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. 

 

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

 

 Pöytäkirjamerkintä: Rauman kaupungin työvoimapäällikkö Teemu Niemelä oli kokouksessa läsnä asiantuntijana ko. asiakohdan käsittelyn aikana.

 

Khall 25.09.2023 § 260  

151/00.04.00/2023  

 

Etelä-Satakunnan työllisyysalueen perustaminen, työllisyysalueen yhteistoimintasopimuksen ja Etelä-Satakunnan järjestämissuunnitelman hyväksyminen

 

Työvoimapäällikkö Teemu Niemelä/Rauman kaupunki 21.9.2023

Rauman kaupunki, Euran kunta, Eurajoen kunta, Huittisten kaupunki ja Säkylän kunta perustavat yhteistoimintasopimuksella Etelä-Satakunnan työllisyysalueen ja sille yhteisen toimielimen. Työvoimapalveluiden järjestämissuunnitelma kuvaa vaiheittain etenevästi työllisyysalueen palveluiden järjestämistapaa.

Tausta

Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu työ- ja elinkeinotoimistoilta siirtyy kunnille 1.1.2025. Siirtoon liittyvä laki työvoimapalveluiden järjestämisestä (380/2023) hyväksyttiin 1.3.2023. Kunnille tämä tarkoittaa merkittäviä uusia tehtäviä 1.1.2025 alkaen, kun työ- ja elinvoimapalvelut (TE-palvelut) siirtyvät työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille. Samalla nykymuotoiset työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan ja toimistojen henkilöstö siirtyy kuntien palvelukseen liikkeenluovutuksella. Etelä-Satakunnan työllisyysalueelle on arvioitu alustavasti siirtyvän henkilöstöä n. 57 henkilötyövuotta. Työvoimapalveluiden uudistukseen (TE24) liittyy myös työttömyysturvauudistus, jossa kuntien vastuu työttömyysturva kustannuksista laajenee nykyisestä.

 

Työvoimapalveluiden uudistuksen tavoitteena on edistää uusilla palvelurakenteilla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saavutettavuutta ja vaikuttavuutta. Palvelut tuodaan lähemmäksi asiakasta sekä kytketään osaksi laajaa kuntaekosysteemiä ja näin tuetaan myös alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaa. Samanaikaisesti uudistetaan kotoutumislainsäädäntöä (KOTO24). Nämä kaksi uudistusta valmistellaan kokonaisuutena.

TE-palvelut siirretään valtiolta kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville työllisyysalueille, joiden työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee muodostaa maantieteellisesti yhtenäinen työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. Vastuukuntamallissa palveluiden järjestämisestä sovitaan työllisyysalueen kuntien kesken ja yksi kunta (vastuukunta) toimii työvoimaviranomaisena.

 

Kuntien tulee sopia yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta ja ilmoittaa siitä työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun 2023 loppuun mennessä.

 

Uudistuksen rahoitus

Työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät muodostavat kunnille uuden valtionosuustehtävän. Siirtyvä kokonaisuus voidaan jakaa kahteen osaan: siirtyviin työvoimapalveluihin sekä kannustinmalliin eli kasvaviin työttömyysetuuskuluihin.

 

Siirtyvien työvoimapalveluiden osalta yleiskatteisia valtionosuuksia maksetaan kunnan työikäisen väestön (18-64-vuotiaat) sekä työttömien määrän perusteella. Työttömien määrä lasketaan laajan työttömyyden perusteella, jolloin mukaan lasketaan myös työvoimapalveluiden piirissä olevat työttömät sekä palkkatuella työskentelevät. Näiden uusien valtionosuuskriteerien lisäksi vieraskielisyyden perusteella kohdennetaan työttömien kotoutumiskoulutuksen kustannuksia vastaava rahoitus. Rahoitus tarkistetaan vuosittain ja palveluiden rahoituksessa on kahden vuoden siirtymäaika. Etelä-Satakunnan työllisyysalueen budjetin lähtökohtana on kuntien työvoimapalveluihin saama valtionosuuslisäys.

Uudistuksen myötä lisääntyvät kunnan työttömyysetuuskulut korvataan valtionosuutta lisäämällä. Työvoimapalveluista poiketen, lisäkulut korvataan kiinteällä valtionosuuden lisäyksellä, jonka suuruus uudistuksen voimaantulohetkellä vastaa kunnalle siirtyvää uutta rahoitusvastuuta. Kasvaneiden etuuskulujen korvaus pysyy kiinteänä, eikä muutu esimerkiksi työttömien määrän muuttuessa. Kiinteää korvausta kuitenkin korotetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä.

 

Etelä-Satakunnan työllisyysalue ja valmistelu

Etelä-Satakunnan työllisyysalueen muodostavat Rauman kaupunki, Euran kunta, Eurajoen kunta, Huittisten kaupunki ja Säkylän kunta. Työllisyysalue perustuu vastuukuntamalliin ja Rauman kaupunki toimii Etelä-Satakunnan työllisyysalueen vastuukuntana. Etelä-Satakunnan työllisyysalueen kuntien yhteenlaskettu väestön määrä on yli 76 000. Alueen yhteenlaskettu työvoiman määrä on 34 560 henkilöä ja alueen kunnat muodostavat maantieteellisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Etelä-Satakunnan työllisyysalue täyttää siten työllisyysalueille asetetut yleiset vaatimukset. Suomeen on muodostumassa kymmeniä työllisyysalueita ja Etelä-Satakunnan työllisyysaluetta kokoluokaltaan vastaavia keskikokoisia työllisyysalueita on tulossa runsaasti.

 

Muodostettavan työllisyysalueen lisäksi kunnat tekevät laajaa elinvoimaan ja yhteiseen toimintaympäristöön liittyvää yhteistyötä. Etelä-Satakunnan työllisyysalueen kuntien muodostama yhteinen Seutuhallitus on luonut pohjaa yhteisen työllisyysalueen muodostamiseksi. Etelä-Satakunnan työllisyysalueen valmisteluun liittyvä aiesopimus on solmittu kuntien välillä toukokuussa 2023 ja hyväksytty jokaisessa työllisyysalueen kunnassa.

Rauman kaupunki on vastannut Etelä-Satakunnan työllisyysalueen valmistelusta ja kaikkien valmistelu- ja työryhmien vetämisestä. Etelä-Satakunnan työllisyysalueen yhteinen valmistelu aloitettiin keväällä 2023 kokoamalla työllisyysalueen kuntien työllisyyden ja elinvoiman viranhaltijoista ja TE-toimiston edustajista koostuva valmisteluryhmä. Esivalmistelua tehtiin Rauman kaupungin toimesta osana maakunnallista valmistelua syksystä 2022 alkaen. Kesällä 2023 perustettiin työllisyysalueen järjestämissuunnitelmaan laatimisen tueksi kuusi työvoimapalveluiden eri osa-alueisiin painottuvaa työryhmää, joissa on kuntien, TE-toimiston, ELY-keskuksen, koulutusorganisaatioiden, elinkeinoyhtiöiden ja järjestöjen edustus.

 

Rauman kaupungin sisäisen valmistelun vastuulla on ollut erityisesti Etelä-Satakunnan työllisyysalueen yhteistoimintasopimuksen sekä vastuukunnan tehtävien valmistelu. Etelä-Satakunnan työllisyysalueen valmistelua, toimintamallia ja uudistusta on esitelty työllisyysalueen kuntien toimielinten infoissa keväällä 2023.

 

Yhteistoimintasopimus ja työllisyysalueen yhteinen toimielin

Esityslistan liitteen mukaisella yhteistoimintasopimuksella sopijapuolina olevat kunnat muodostavat työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen, jonka nimi on Etelä-Satakunnan työllisyysalue. Sopimuksen kohteena on julkisten työvoimapalveluiden järjestäminen ja muut työvoimapalveluihin liittyvät lakisääteiset tehtävät. Yhteistoimintasopimusta on käsitelty sopimuksen osapuolina olevien kuntien kuntajohdon kanssa kesästä 2023 alkaen.

 

Sopimuksen mukaisia tehtäviä hoitaessaan Rauman kaupunki toimii kuntalain (410/2015) 51 §:n mukaisena vastuukuntana. Kuntalain 8 §:n 2 momentin mukaan tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva kunta (vastuukunta) vastaa järjestettävien palveluiden ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavasta, tuottamisen valvonnasta ja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Palvelujen järjestämisestä vastaavana yhteisenä toimielimenä ja Etelä-Satakunnan työllisyysalueen työvoimaviranomaisena toimii Rauman kaupungin Etelä-Satakunnan työllisyysaluelautakunta. Vastuukunta Rauman kaupunki nimittää lautakuntaan neljä (4) jäsentä ja Euran kunta, Eurajoen kunta, Huittisten kaupunki sekä Säkylän kunta nimittävät kukin yhden (1) jäsenen valtuustokaudeksi, jolloin lautakunnassa on yhteensä kahdeksan (8) jäsentä. Lautakunta nimittää keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajana muista, kuin vastuukunnan edustajista. Sopijakunnat perustavat lisäksi yhteisen viranhaltijaohjausryhmän.

 

Vastuukuntana toimiva Rauman kaupunki vastaa sopimuksen mukaisten tehtävien taloudenhoidosta. Kuntalain 8 §:n 3 momentin mukaan kunnalla on vastuu tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu on siirretty toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Rauman kaupunki perustaa taseyksikön, joka vastaa yhteisesti tuotettujen TE- palveluiden kustannuksista. Kukin kunta vastaa yhteisesti tuotettujen TE-palveluiden rahoituksesta työllisyysalueen kuntien asukasmäärän suhteessa. Asukaslukuna käytetään talousarviovuotta edeltävän vuoden (31.12.) lopun asukaslukua.

 

Yhteistoimintasopimuksen valmistelua on tehty myös yhteistyössä maakunnan toisen työllisyysalueen kanssa. Yhteistyöllä on ollut saatu kummankin työllisyysalueen sopimukseen yhtenevä kirjaus yhteistyöstä sekä mahdollisuudesta sopia ja siirtää toimivaltaa yksittäisissä tehtävissä toiselle kunnalle tai toiselle työllisyysalueelle, kuntalain 54 §:n mukaisesti.

Vastuukunnan on toimitettava kuntien hyväksymä ja allekirjoitettu yhteistoimintasopimus ja palveluiden järjestämissuunnitelma työ- ja elinkeinoministeriölle viimeistään 31.10.2023. Samassa yhteydessä kuntien on ilmoitettava, jos ne eivät halua vastaanottaa palveluiden järjestämiseen tarkoitettuja toimitiloja. Yhteistoimintasopimuksella työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun voimaanpanolain (383/2023) mukaisesti valtion toimijoiden työvoimapalvelujen järjestämiseen tarkoitetut toimitilat siirtyvät työvoimaviranomaisen hallintaan 1.1.2025. Etelä-Satakunnan työllisyysalueelle siirtyy 1.1.2025 Raumalla sijaitsevia, nykyisin Satakunnan TE-toimiston käyttämiä vuokratiloja. Muissa työllisyysalueen kunnissa kunnat osoittavat yhteisille työvoimapalveluille riittävät ja asianmukaiset tilat.

 

Palveluiden järjestämissuunnitelma

Etelä-Satakunnan työllisyysalueen järjestämissuunnitelma on vaiheittain täsmentyvä asiakirja, jossa kuvataan palveluiden järjestämistapaa työllisyysalueella. Järjestämissuunnitelmaan tehtävät muutokset on nähty tarkoituksenmukaisena saattaa kunkin työllisyysalueen kunnan hallituksen hyväksyttäväksi. Järjestämissuunnitelma on liitteenä.

Suunnitelma on laadittu laajapohjaisena tiedonlähteenä työllisyysalueen tulevalle strategialle ja työllisyysohjelmalle kuvaamaan yhteistä tahtotilaa ja näkemystä TE-palveluiden suunnittelusta, kohdentamisen painopisteistä ja järjestämisestä. Etelä-Satakunnan työllisyysalueen muodostavat työllisyyden tilannekuvaltaan yhtenäiset ja elinvoimaiset kunnat. Etelä-Satakunnan työllisyysalueelle tullaan laatimaan yhteinen strategia ja työllisyysohjelma vuosille 2024-2027. Etelä-Satakunnan työllisyysalueen valmistelussa on korostettu osaavan työvoiman saatavuutta ja kilpailukyvyn vahvistamista, heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ja pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisyä. Työvoiman osaamisen kehittämisen turvaaminen ja saavutettavat palvelurakenteet lähipalveluineen ovat valmistelun keskiössä. Viestintä nähdään tärkeänä osana strategiaa.

 

Etelä-Satakunnan työllisyysalueen henkilöstö muodostuu pääosin valtiolta liikkeenluovutuksella siirtyvästä henkilöstöstä ja sijoittuu vastuukunnan palvelukseen. Etelä-Satakunnan työllisyysalueen palveluiden organisointimalli perustuu palvelukokonaisuuksiin ja niiden keskinäiseen synergiaan. Henkilöstö kohdentuu alustavati henkilöasiakkaan peruspalveluihin, työnantaja- ja yrityspalveluihin, henkilöasiakkaiden monilaisiin palveluihin sekä hallintopalveluihin. Työllisyysalueen jokaisessa kunnassa sijaitseviin palvelupisteeseen kohdentuu henkilöstöä palveluntarpeiden perusteella.

 

TE-palvelut tuotetaan pääosin itsenäisesti työllisyysalueella. Asiakkaiden koulutus-, valmennus- ja arviointipalveluita ostetaan palveluntuottajilta palveluntarpeiden mukaisesti. Palvelukanavina toimivat henkilökohtaiset lähipalvelut, verkko-, puhelin- ja etäyhteyspalvelut. Henkilöasiakkaan monialainen palvelu laajenee kattamaan nuorten - ja kotoutujien monialaiset palvelut. Työnantaja- ja yrityspalveluissa painottuu osaavan työvoiman saatavuus, kohtaanto ja liikkuvuus.

Vuoden 2025 alusta kokonaisvastuu kotoutumisen edistämisestä on kunnilla ja kunnat voivat kotoutumispalvelujen lisäksi tarjota kotoutujille työllisyys- ja koulutuspalveluja. Työperäisen maahanmuuton edistäminen ja kansainvälisen rekrytoinnin tuki tulevat osaksi kuntien tehtäviä. Etelä-Satakunnan työllisyysalueella edistetään yhtenäistä toimintamallia maahanmuuton, kotoutumisen ja kansainvälisen rekrytoinnin palveluissa.

Etelä-Satakunnan työllisyysalueella on vahvaa osaamista ja reaktiokykyä positiivisten ja negatiivisten rakennemuutostilanteiden varalta. Etelä-Satakunnan työllisyysalueella korostetaan yhteistyön ja yhdyspintojen merkitystä. Yhteistyötä tehdään myöhemmin tarkentuvissa palveluissa myös Satakunnan toisen työllisyysalueen kanssa ja mahdollisesti muidenkin työllisyysalueiden kanssa.

 

Etelä-Satakunnan työllisyysalueen valmistelu etenee työllisyysalueen kuntien hyväksyttyä yhteistoimintasopimuksen ja järjestämissuunnitelman liitteineen niiden lähettämisellä työ- ja elinkeinoministeriön ja valtioneuvoston käsittelyyn. Vuonna 2023 lopun ja 2024 aikana valmistelu jatkuu suunnitelmien täsmentämisenä, strategiatyönä, yhteistyön ja - toiminnan kehittämisenä sekä henkilöstöasioiden, ICT-kokonaisuuden ja palveluhankintojen suunnittelutyönä. Päämääränä on sujuva siirtymävaihe vuoteen 2025 sekä elinvoimainen ja kilpailukykyinen Etelä-Satakunnan työllisyysalue.

 

Esityslistan oheismateriaalina ovat:

. Yhteistoimintasopimusluonnos TE-palveluiden järjestämisestä Etelä-Satakunnan työllisyysalueella ja siihen kuuluvana erillisenä liitteenä "Vuokratason määrittäminen Etelä-Satakunnan työllisyysalueen yhteisessä käytössä olevissa tiloissa"

.Etelä-Satakunnan työllisyysalueen järjestämissuunnitelmaluonnos.

 

 

Esittelijä Kunnanjohtaja Juha Majalahti

 

Päätösehdotus Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen valtuuston hyväksyttäväksi, että valtuusto

 

  1. perustaa työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen, Etelä-Satakunnan työllisyysalueen, yhdessä muiden sopijapuolina olevien kuntien kanssa

 

  1. hyväksyy, että Rauman kaupunki toimii työllisyysalueen vastuukuntana ja palveluiden järjestämisvastuussa olevana työvoimaviranomaisena Etelä-Satakunnan työllisyysalueella 1.1.2025 alkaen

 

 

  1. hyväksyy esityslistan oheismateriaalin mukaisen yhteistoimintasopimusluonnoksen liitteineen TE-palveluiden järjestämisestä Etelä-Satakunnan työllisyysalueella

 

  1. hyväksyy Etelä-Satakunnan työllisyysalueen järjestämissuunnitelma-luonnoksen

 

 

  1. hyväksyy, että kunnanhallituksella on oikeus myöhemmin valmistelun edetessä hyväksyä muutoksia Etelä-Satakunnan työllisyysalueen järjestämissuunnitelmaan

 

  1. hyväksyy, että sopimukseen tehtävistä vähäisistä, teknisluonteisista muutoksista voidaan päättää työllisyysalueen kuntien hallitusten yhdenpitävillä päätöksillä

 

7. oikeuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan yhteistoimintasopimuksen.

 

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 

 

 Pöytäkirjamerkintä: työllisyyskoordinaattori Rami Heino ja Rauman kaupungin työvoimapäällikkö Teemu Niemelä olivat kokouksessa läsnä asiantuntijoina ko. asiakohdan käsittelyn ajan.