Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 22.05.2024/Pykälä 62

Tekla 22.05.2024 § 62  

251/00.04.00/2024  

Valmistelija       tekninen johtaja Kimmo Haapanen, puh. 044 422 4870
 

Kauttuan voimalaitoksen päätarkoitus on teollisuushöyryn- ja kaukolämmöntuotanto. Höyry ja lämpö tuotetaan pääosin kiertoleijukattilalla. Lämmöntuotannon yhteydessä syntyy vastapainesähköä. Pääsääntöisesti Kauttuan voimalaitos toimii lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksena. Varakattilaa käytetään pääkattilan häiriötilanteissa sekä seisokeissa lämmöntuotantoon. Varakattilaa ei käytetä sähköntuotantoon.

Voimalaitos ottaa vettä Eurajoesta sekä jäähdytysvedeksi että raakavedeksi samasta ottopaikasta yhteiselle ottoputkella ja voimalaitosalueella sijaitsevalla pumppaamolla. Jäähdytysvettä käytetään laitoksen normaalitoiminnan aikana muun muassa turbiinien voitelu- ja säätö-öljyjen, generaattorin, kattilan tuhkaruuvien, pumppujen ja ilmastointilaitteiden jäähdytykseen. Jäähdytysvettä käytetään tarvittaessa myös apulauhdutukseen. Normaalin käynnin sekä apulauhdutuksen jäähdytysvedet johdetaan lämmenneinä takaisin Eurajokeen erillisissä purkujärjestelmissä.

Voimalaitokselle ja apulauhduttimelle Eurajoesta otettu jäähdytysvesi palautetaan lämmenneenä Eurajokeen. Normaalikäytön aikaiset jäähdytysvedet johdetaan Eurajokeen pääsääntöisesti ns. puhtaiden vesien viemärissä. Apulauhduttimen jäähdytysvedet johdetaan omassa viemärissä Eurajokeen. Voimalaitoksen jäähdytysvesien aiheuttaman lämpöpäästön aiheuttaa kokonaisuudessaan käytännössä

apulauhduttimen jäähdytys.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 4.7.2005 antaman ympäristöluvan lupamääräyksen 5 mukaan (VaHO:n päätöksen mukaisesti muutettuna) apulauhdutinta käytettäessä takaisin johdettavan jäähdytysveden lämpötila saa olla vuorokausikeskiarvona enintään 35 °C. Jäähdytysvesien lämpökuorma Eurajokeen on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi ja se saa olla enintään 70 TJ/a. Apulauhduttimen käyttöä on kesäaikana (1.6-31.8) lisäksi rajoitettava siten, että jäähdytysvesien johtaminen ei lyhytaikaisestikaan aiheuta merkittävää haitallista lämpötilan nousua Eurajoessa.

Nykyinen lupa määrittelee vedenoton maksimäärät tasolle 3 miljoonaa kuutiota vuodessa (3 milj. m3/a) ja hetkellisesti enintään 2 kuutiota sekunnissa (2 m3/s). Adven Oy hakee lupaa em. vesimäärien kasvattamiseen tasolle 6 miljoonaa kuutiota vuodessa ja enintään 2 kuutiota sekunnissa, sekä toimintaan liittyvien vesistössä olevien rakenteiden (ottoputki) pysyttämiseksi Euran kunnassa.

Hankkeen vaikutuksia on selvitetty mm. veden laadun, jäätilanteen, pohjaveden, kasviplanktonin ja kasvillisuuden, kalaston, eliöstön ja muiden vaikutusten osalta.

Vedenlaadun ja jäätilanteen osalta on tarkasteltu lähinnä syntyvää lämpökuormaa. Tehdyn selvityksen mukaan vaikutukset ovat pieniä.

Pohjavesiin ei ole vaikutusta.

Kasviplanktonin ja kasvillisuuden osalta arvioidaan, että levätuotanto voi lämpimässä vedessä olla runsaampaa. Lisäksi veden lämpötilan vaihtelun seurauksena voi kasvillisuus muuttua paremmin vaihtelua sietäväksi tai lämpöä suosiviin kasveihin. Muutosten arvioidaan kuintenkin olevan hyvin pieniä.

Kalaston ja eliöstön osalta lämpökuormituksen vaikutuksia voidaan pitää vähäisin. Lämpökuormituksen ei arvioida ulottuvan Kauttuankoskelle.

Muita vaikutuksia ei arvioida olevan.

Vaikutusten lieventämiseksi erityisesti kesäaikana on asiakkaan tuotantoseisakkien ajankohtana voimalaitoksen KPA-kattila ajettu myös alas ja tarvittava höyry mm. kaukolämpöön, on tuotettu tällöin varakattilalla. Toisena vaikuttava tekijänä vaikutusten lieventämiseksi on apulauhduttimen käytön minimointi lisäsähkön tuotantoon eli sähköä pyritään tekemään vain teollisuuskuorman tuottamalla pyynnillä.

Esittelijä Tekninen johtaja Kimmo Haapanen

Päätösehdotus Euran kunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.